Kaukolämmön tulevaisuus näyttää hyvältä

Kaukolämmön osuus lämmityksestä on kasvussa. – Kaukolämmön tulevaisuus näyttää hyvältä, vahvistaa Paimion Lämpökeskus Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vihervuori. Energiatehokkuus, kiertotalous, uusi tekniikka ja biopolttoaineet sekä lämpöasiakkaiden palvelu ovat Paimiossa pääosissa, kun asiakkaille tuotetaan ja myydään ympäristöystävällistä lähilämpöä.

Paimion lämpökeskuksella on lähes 50 kilometrin pituinen verkko ja pääosa verkon alueella olevista, kaukolämmölle sopivista kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä. – Tänä vuonna investoidaan kolmen kilometrin runkoputkeen, jolla yhdistetään tähän asti erillisenä toiminut pienempi kokonaisuus yhteen muiden kanssa. Alueelle tulee isompi palvelutalo ja kun se tulee mukaan kaukolämpöön, investointi on järkevä. Myös rakenteilla oleva Lidl liitetään osaksi kaukolämpöverkkoa, kertoo Vihervuori.

Suuri osa paimiolaisista on tavalla tai toisella kosketuksissa kaukolämpöön ja saa nauttia riittävästä ja varmatoimisesta lämmöstä kovimmillakin paukkupakkasilla. Paikkakunnan nuoret opiskelevat kaukolämmitetyissä kouluissa, lapset käyvät kaukolämmitetyissä päiväkodeissa, ihmiset käyttävät palveluita kaukolämmitetyissä taloissa ja käyvät töissä kaukolämmitetyillä työpaikoilla, jos eivät suoraan asu kaukolämmitetyissä taloissa.

Paimion kaukolämpöverkossa on noin 250 asiakasta. Tästä määrästä noin 15 prosenttia on kaupungin kiinteistöjä, virastotaloja, kouluja, päiväkoteja sekä esimerkiksi myös palokunnan kiinteistö. Mukana on myös noin 60 omakotitaloa. Loput kohteet ovat rivi- ja kerrostaloja sekä alueen teollisuutta. Kaukolämpö on oleellinen osa kunnan elinvoimaisuutta ja luo myös yrityselämälle edellytyksiä sijoittua alueelle.

Paimiossa lämpö tuotetaan pääosin puuhakkeella ja kun lämpötilat valahtavat nollan tuntumaan, on mukana myös pelleteillä tuotettua lämpöä.

Hyvä siivu lämmöntuotannosta tulee kiertotaloudesta. Kuntalaiset saavat tuoda puutarhatöistä yli jäävät, kannon yläpuoliset puuainekset lämpöyhtiön kentälle 24 tuntia vuorokaudessa. Samoin kaupungin metsä- ja puutarhaosasto tuo työssään syntyvän ylimääräisen puhtaan puuaineksen samalle kentälle. Kerran tai kaksi vuodessa nämä haketetaan polttoprosessiin sopivaksi ja ylimääräinen, muutoin ehkä kaatopaikoille tai oman pihan nurkkaan kasattava puuaines palaa takaisin lämpönä. Valitettavasti emme voi vastaanottaa muuta puuainesta, koska naulat ja kivet sekä muu lämpölaitokseen sopimaton materiaali aiheuttaa tuotantoon pahimmillaan käyttökatkoja, kertoo Vihervuori.

Varapolttoaineena lämpökeskuksella on raskaspolttoöljy, mutta sitä ei juurikaan jouduta käyttämään. Polttoöljy tulee mukaan vasta aivan kovimmilla pakkasilla, joita ei juurikaan eteläisessä Suomessa esiinny sekä mahdollisissa muun tuotannon vikatilanteissa.

Paimion lämpöverkkoon on viime vuosina liitetty myös lisää omakotitaloja. – Lämpöputkiston lähettyvillä on vielä taloja, joiden öljylämmityslaitteet alkavat tulla tiensä päähän. Kaukolämpö on näihin kohteisiin usein toimivin vaihtoehto, koska vanhat patterit ja talot vaativat kuuman vesikierron pattereihin, jota ei lämpöpumpuilla saada ilman merkittävää sähkön käyttöä.

Kun kyselyitä tulee, selvitämme kysyjälle mahdollisuudet kaukolämpöön ja saatamme esimerkiksi pyytää kyselemään kiinnostusta myös muutamalta naapurilta, että lämpöputken vetäminen saadaan kannattavaksi. Olemme viime vuosina liittäneet verkkoon esimeriksi viiden omakotitalon ryhmiä, jossa naapurusto on yhdessä päättänyt siirtyä vaivattomaan ja varmaan lämmitysmuotoon, jossa lämpö riittää kovillakin pakkasilla, selventää Vihervuori.

Seuraamme myös asiakkaidemme lämmönvaihtimien toimintaa. Tämä ei tietenkään korvaa normaaleja huoltotoimia ja seurantaa. Jos kuitenkin havaitsemme, ettei esimerkiksi paluuveden lämpö laske tarpeeksi, kerromme asian asiakkaalle ja selvitämme edut, mitä uudella lämmönvaihtimella saavutetaan. Uudet lämmönvaihtimet vaativat huomattavasti pienemmän vesimäärän ja hyödyntävät lämmön tarkemmin. Ne tuovat selvää säästöä käyttäjille ja uusinnat maksavat itsensä takaisin. Samalla kannattaa talossa tehdä esimerkiksi tiivistys ja lämmöneristyskorjauksia. Näiden avulla lämpölaskua saadaan pienennettyä maltillisilla panostuksilla selvästi.

Paimion Lämpökeskuksella on investoitu myös lämpöpumpputekniikkaan. Hakekattilan vanha savukaasupesuri korvattiin viime vuonna uudella, joka hyödyntää lämpöpumpun avulla entistä tarkemmin piipusta taivaalle pyrkivän lämmön. Uusi lämpöpumppupesuri on toiminut keskimäärin korkealla 23 prosentin teholla, jolloin esimerkiksi 10 megawatin täydellä kattilateholla pesurista saadaan 2,3 megawattia lämpötehoa.

Teksti ja kuvat: Ari J. Vesa

Paimion Lämpökeskus Oy ottaa vastaan puun kantojen yläpuolista, puhdasta puuainesta. Puhtaan puun ja oksat voi tuoda vapaasti lämpöyhtiön kentälle. Vastaanottopaikalle on opaste ja siellä on kameravalvonta.

Vastaanotamme mielellään:

• puhdas, kannon yläpuolinen puu
• oksat
• katkotut pensaat

Nämä eivät sovi käyttöömme:

• puun tai pensaiden lehdet
• orapihlaja-aidan leikkuujätteet
• muu puuaines

Tarkistathan ettei puun mukana tule kiviä, metallia tai muuta puuhun kuulumatonta materiaalia.