Sähkön ja kaukolämmön päästöt alenevat arvioitua nopeammin

Energiateollisuus on sitoutunut Suomen päästöjen alenemiseen ja Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoo energia-alan ilmastotoimien nopeuden ylittävän aiemmat arviot. Sähkön ja kaukolämmön päästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosikymmenellä ja vähenevät marginaaliin 2030-luvulla.

Energiasektorin päästöt ovat puolittuneet kymmenen viime vuoden aikana. Energiateollisuus arvioi, että sähkön ja kaukolämmön päästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosikymmenellä ja vähenevät marginaaliin 2030-luvulla. Tällöin energia-ala saavuttaa osaltaan hiilineutraaliustavoitteen.

– Energia-alan ilmastotoimien nopeus ylittää aikaisemmat arviot. Suuret investoinnit, teknologiset edistysaskeleet ja alan sitoutuminen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen mahdollistavat välttämättömät päästövähennykset, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.

Yhteiskunnan muilla sektoreilla päästöjen vähentämisessä on edessä suuri urakka. Sähkö ja kaukolämpö ovat keinoja, joilla muiden sektoreiden päästöjä voidaan vähentää.

Kimmo Tiilikainen

Energiatuotannon päästöjen ripeä lasku tervetullut

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tervehtii ilolla Energiateollisuuden uutta arviota sähkön ja lämmön tuotannonpäästöjen nopeasta alentumisesta ensi vuosikymmenellä.

 – Tämä on hyvä uutinen. Se kertoo, että kun on tahtoa, myös keinot löytyvät. Päätökset vauhdittavat isoja kaukolämmöntuottajia korvaamaan kivihiilen muun muassa teollisuuden ja palveluiden hukkalämmöillä, monipuolisilla lämpöpumppuratkaisuilla ja metsäteollisuuden sivutuotteilla, sanoo Tiilikainen.

Myös turve korvautuu entistä enemmän uusiutuvalla metsähakkeella, ja energiapuun käyttö kasvaa selvästi. Energiateollisuuden laskelmien mukaan nopeampi fossiilisista luopuminen voidaan tehdä kuitenkin jopa Energia- ja ilmastostrategiassa hahmoteltua pienemmällä puun käytöllä.

– Metsien raaka-aine ohjautuu siis jatkossakin korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, ainespuuta ei polteta Suomessa tulevaisuudessakaan, toteaa Tiilikainen.

– Energiateollisuuden tuoreet laskelmat helpottavat myös eduskuntapuolueiden työtä, kun etsimme vetämässäni työryhmässä pääministeri Juha Sipilän toimeksiannosta yhteisiä tulevaisuuden linjauksia Suomen ilmastopolitiikalle.

Puupolttoaineiden hankinta on tulevan vuosikymmenen haaste

Kaukolämmöntuotannon päästöt laskevat aiempia arvioita nopeammin, kun fossiilisista polttoaineista siirrytään uusiutuviin ja kierrätettyihin energialähteisiin.

– Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähentämisen nopeus ja kestävän metsäenergian saatavuus ovat herkässä tasapainossa. Esittämäämme nopeampi muutos voisi johtaa kestämättömään metsäenergian hankintaan. Turpeella ja maakaasulla on merkittävä rooli energian toimitusvarmuuden varmistamisessa vielä pitkään, Leskelä arvioi.

Uusia teknologioita käyttöön

Polttoaineiden käyttö lämmöntuotannossa vähenee siirryttäessä hukkalämpöjen ja muiden teknologioiden käyttöön, mutta puupolttoaineiden tarve kasvaa 2020-luvulla. Kasvava kysyntä katetaan kestävästi metsäteollisuuden sivutuotteilla, hakkuutähteillä sekä metsänhoidollisten hakkuiden pienpuulla ja kierrätetyllä puulla.

– Nykyinen metsäenergian käyttö on kiertotaloutta, varsin kestävää ja ilmastoystävällistä. Kieltojen politiikka vaarantaa tehokkaimmat ratkaisut ja ohjaa yrityksiä tarpeettomiin investointeihin. Poliittinen ohjaus ei saa johtaa siihen, että metsää kaadettaisiin energiaksi, Leskelä toteaa.

Pariisin ilmastotavoitteet päätöksiksi

Ilmastonmuutos ja maapallon lämpötilan nousu on aikamme vakavin haaste, johon tarvitsemme globaalit ratkaisut. Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimuksentavoitteisiin.

– Valtioiden asettamat tavoitteet ja annetut sitoumukset eivät kohtaa tällä hetkellä. Päättäjien tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että EU:n päätöksenteossa saadaan sovittua päästötavoitteet ja asetettua niiden mukaiset päästökiintiöt. Ilmastohaasteen ratkaisu edellyttää tiukkojen päästörajoitusten asettamista vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman nopeasti, Leskelä sanoo.

Ilmastopolitiikassa peräänkuulutetaan nyt johtajuutta, jota Suomelta ja pohjoismaiselta yhteistyöltä on lupa edellyttää.

– Päästökaupan kattavuutta on tarpeen laajentaa niin uusiin toimialoihin kuin myös maantieteellisesti. Kotimaan politiikassa on vältettävä päästökiintiöinnille päällekkäistä vero- ja tukiohjausta ja kieltoja. Nämä hyvässä tarkoituksessa esitettävät toimet tekevät ohjauksesta vain epäselvempää ja ailahtelevampaa, mikä nostaa kustannuksia ja vaikeuttaa investointipäätöksiä, Leskelä sanoo.

Teksti: Ari J. Vesa

2018-12-14T10:12:36+03:00 10.12.2018|Uutiset|