Suomessa lämmitetään puhtaasti

Uusiutuvan energianosuus lämmityksessä on Suomessa EU-alueen toiseksi korkein. Energia- ja lämpöyhtiöiden panostukset uusiutuvaan kaukolämmön- ja sähköntuotantoon näkyvät. Monen lämpöyhtiön, kuten esimerkiksi Paimion Lämpökeskuksen tuottama lämpö on käytännössä lähes kokonaan uusiutuvilla polttoaineilla, lämmöntalteenotolla ja hukkalämmöillä tuotettua.

Eurostatin julkaiseman tilaston mukaan Suomessa uusiutuvien osuus lämmityksessä ja jäähdytyksessä on 55 prosenttia, mikä on toiseksi korkein EU:ssa. Ainoastaan Ruotsi kiilaa edellemme.

Suomessa uusiutuvan kaukolämmön ja sähkön myönteinen kehitys on mahdollistanut podium-paikan Eurostatin tilastossa ja EU-komission silmissä. Uusiutuvien osuus kaukolämmön tuotannossa on kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana.

Koko energia-alan päästöt ovat samassa ajassa puoliintuneet. Sähköön perustuvilla lämpöpumpuilla on korvattu muun muassa fossiilista öljyä lämmittämisessä, mikä nostaa myös Suomen sijoitusta. Myös kaukolämpöä tuotetaan lämpöpumpuilla.

 

Kaukolämpö on arjen mukavuutta

Valtaosa kerrostaloista ja liikekiinteistöistä valitsee lämmitysmuodokseen kaukolämmön. Kaukolämpö on erinomainen ratkaisu myös omakotitaloihin, jotka sijaitsevat alueella, jossa kaukolämmön valitseminen on mahdollista. Lähes 60 prosenttia koko uudisrakentamisen tilavuudesta lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto ja sen osuus kasvaa tasaisesti.

Kaukolämmön suosiota selittävät ainakin toimitusvarmuus ja vaivattomuus. Kiinteistön lämmitysratkaisua on kaukolämpökohteissa mahdollista päivittää uusilla palveluilla. Nykyaikaisen tekniikan ansiosta kaukolämpö tarjoaa tasaisen sisäilman lämpötilan tai lämmityslaitteiden energiatehokaan toiminnan.

Suomalaiset lämpö- ja energiayhtiöt ovat panostaneet vapaaehtoisesti uusituvan energian käyttöön ja muihin puhtaisiin lämmön- ja sähköntuotantotapoihin. Alan yhtiöt tulevat saavuttamaan alemmat päästötavoitteet ennen asetettuja määräaikoja. Kaukolämpökunnista 90 prosenttia tuottaa lämpönsä pääosin kotimaisilla energianlähteillä ja 70 prosenttia uusiutuvilla polttoaineilla tai hukkalämmöillä. 

 

Suomi kannattaa kunnianhimoisia tavoitteita

Suomi ja suomalainen energia-ala ajavat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Tämä tarkoittaa, että EU:n tulisi asettaa tiukat päästökiintiöt vuosille 2040 ja 2050. Keinona tulee käyttää tehokasta päästökauppajärjestelmää ja tehdä siitä nykyistä kattavampi laajentamalla se koskemaan koko lämmityssektoria.

EU:n yhteiset päästökiintiöt ja päästökauppajärjestelmä varmistaisivat positiivisen kehityksen koko EU-alueella. Tämä on tehokkain ja tällä hetkellä todennäköisin tapa saada tilaston peränpitäjät mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Teksti: Ari J. Vesa
Kuva: Scanstockphoto

2019-03-11T10:39:24+03:00 11.03.2019|Uutiset|